Virallisen postinkannon alkaminen Pikkarala-Juurussuon alueella

Erkki Pesämaa muistelee alla olevassa kirjoituksessaan  postinkannon historiaa Pikkarala- Juurussuon alueella.

Postinkantaja työhön lähdössä (valokuva Erkki Pesämaa)

Isäni Yrjö Pesämaa anoi Vaasan postipiiristä virallista postinkantoa Pikkarala-Juurussuon aluelle apulaiskonttorinhoitaja Lauri Mikkosen suosituksin. Ennen virallista postinkantoa alueen asukkaat hakivat postinsa Pikkaralan asemalta ja myöhemmin P.A Tolvasen kaupasta. Jonkin aikaa alueella toimivat myös asukkaiden itse kustantamina kantajina Juurussuolla Eeli Karvonen ja Pikkaralan alueella Tatu Pikkarainen.
Viralliseen postinkantoon alueella saatiin lupa, ja minut valittiin alueen ensimmäiseksi maalaiskirjeenkantajaksi. Maalaiskirjeenkanto alkoi virallisesti 1.9.1966.

Postinkannon alkuvaiheet: Aivan aluksi postinkantajan tuli kiertää kaikissa talouksissa kertomassa postikannon alkamisesta ja samalla osoittaa tulevan postilaatikon tai tiheimmissä asutuksissa laatikkoryhmän paikka. Lisäksi piti asettaa lähtevien kirjeiden laatikot. Kantojärjestyslistoja ei tietenkään ollut, vaan ne minun piti itse laatia. Postilta sain ainoastaan kantolaukun ja vanhan esimiehen koppalakin. 34 km:n pituisen kantoreitin kuljin omalla autolla.
Työ alkoi Madekosken Postiasema I:stä, jossa postinhoitajana toimi Elli Veikkolainen ja Madekosken kantajana Eero Oikarinen. Oulu - Kajaani postiauto toi sinne päivän tulevan postin aamulla klo 6 ja postin lajittelun jälkeen lähdin kantoreitille.

Postiasema I Madekoskella (valokuva Erkki Pesämaa)

Pikkaralan ja Juurussuon elämä oli siihen aikaan vilkasta. Pikkaralassa toimi kansakoulu. Perustettiin Postiasema II Tolvasen kauppaan koululle menevän tien alkupäähän. Kauppoja oli silloin Humalamäen kauppaa asematien risteyksessä ja Arinan kauppa Pikkaraisen kylällä. Parhaillaan oli rakenteilla Imatran Voiman Pohjois- Suomen muuntoasema. Lohjan kalkkihiekkatiilitehtaan rakennus alkoi myös niihin aikoihin. Juurussuon alueella toimi alakansakoulu ja kauppana Oulun Osuuskaupan myymälä.
Alueiden väestö koostui pääasiallisesti maanviljelijäperheistä. Postijättötalouksia ja ruokakuntia oli kummallakin aluella yhteensä 142.

Postikannon ja lähtevien kirjeiden hoitamisen lisäksi alueen asukkaat pyysivät kantajalta mitä moninaisimpia ylimääräisiä palveluksia: lääkäreissä ja apteekeissa käyntejä, seppeleiden ja suruadressien lukemisia ym.
Palvelin asiakkaitani innolla ja antaumuksella. Olihan se todella ihmisläheistä työtä !

Kiitollisena postiurani alkuaikoja muistellen 
Erkki Pesämaa
Pikkaralassa 27.12.2013